Puutarhaunelmia...

Posti toi tällä viikolla ison kirjeen Exotic Gardenilta från Nämpnäs. Firmalla on tarjolla ihan vaikka ja mitä - ei sillä, että itse mitään kovin erikoisia juttuja tilaisin, mutta onhan niitä kiva ihmetellä. Vähän sellainen Stockan herkku -fiilis, että "wau, tollastakin on olemassa, mutta mä otan kuitenkin vaan tätä purkkitonnikalaa". Että minkähänlainen olisi pesusienikurkku tai mansikkapinaatti tai herkkuhyppykurkku...? No, meillä kasvaa ehkä vaan näitä: porkkana, baby leaf salaatti, myskikurpitsa, kumina, piparminttu, kehäkukka, ruiskaunokki, pinaatti, tilli, ruusukaali ja herne. Tarkoituksena oli siis tilata ainoastaan sellaisia kasveja, jotka voidana kylvää suoraan maahan, koska taimikasvatus ei ole mun juttu - ehkä sitten joskus, kun lapset eivät hämmennä joka puolella, mutta nyt ei ole tilaa sellaiseen kyllä. 

Lyhtykoison ja laventelin siemenet tilasin myös, mutta ohjeissa sanotaan, että nuo pitäisikin kylvää jo syksyllä - tai vaihtoehtoisesti kylvää keväällä sisällä ja esikasvattaa, MUTTA jos ei ole kuukaudessa itänyt, niin sitten kylvös pitää sijoittaa KUUKAUDEKSI jääkaappiin. Jep. Kyllähän se voisi miehen yllättää yöpalanhakureissulla, jos tarjolla olisin jääkaapin täydeltä kylvöksiä... Onko kenelläkään kokemusta näistä, että onko ihan toivoton ajatus kylvää nyt keväällä? Vai pitääkö suosiolla odottaa syksyyn? 

Ja mikäs tässä on suunnitellessa, kun ompelin tämmöisen puutarhaesiliinankin Ikean jämäkankaista. 

Eristystä

Alkuvuonna ei ole ihmeitä kotimökkirintamalla tapahtunut. Mies käsitteli puuhellan liesimustalla ja osti uuden levyn haljenneen tilalle - muutti hellan ulkonäköä melkoisesti sekin jo. Parempaan suuntaan siis. 

Yläkertaan menevässä portaikossa ei juuri eristeitä ole, joten sieltä tuli kovilla pakkasilla melkoisen viileää ilmaa alakertaan - tai lämpö karkasi portaikkoon, miten nyt lienee lämmöt liikkuneet (ei uskoisi, että noita lämmön liikkeitä ja siirtojakin olen joskus osannut laskeskella, hyvin on unohtunut kaikki opinnot...). Tilapäisratkaisuna tuohon oviaukkoon oli viritettynä viltti, mutta olihan se aika ruma - ja hankala kun piti siirtää koko vilttiä, että pääsi pujahtamaan portaisiin/portaista. Eilen sain ommeltua tuohon ihan verhot. Kankaan on tuonut mun henk.koht. shoppaaja Ikeasta. Oli siellä poistokorissa hintaan 0,5 €/metri eli ihan peräti euron verran tuli hintaa näille verhoille. 

Hyvää alkanutta vuotta!

Meidän perhe tässä toivottaa kaikille hyvää alkanutta vuotta 2012! Vihdoin meilläkin on lunta - edes vähän, ei tarpeeksi, mutta sen verran, ettei ihan niin synkältä näytä.

Vuoden vaihteessa on tapana luvata kymmenen hyvää ja yhtä monta kaunista... Itse päätin lopettaa lupailun ja asettaa tavoitteita - ei sitten tunnu ihan niin pahalta, jos ei tavoitteisiin pääsekään. Tavoittaana siis tälle vuodelle saada vaihtelua arkiruokaan (tai miksei tietenkin pyhäruokaan, meillä se on kyllä varsin usein ihan yksi ja sama). Kotitöistä ruuan laitto on ehkä kaikkein vastenmielisintä. (Odottelen sitä uutta ruokatrendiä, jonka mukaan olisi täysin ok syödä päivittäin täytekakakkua - silloin jaksaisin ruuan laitosta innostua). Koitan ottaa koululaisen entistä enemmän ruuan laittoon mukaan - tuo tuntuu vielä toistaiseksi olevan varsin innostunut ruuan laitosta. Koululainen sai joululahjaksi keittokirjan Hyppysellinen hupia, mikä onkin ihan mainio kirja. Eri vaiheet on esitetty kuvina ja tarvittavat työvälineet jokaisen ohjeen alla. Sopii loistavasti tuollaiselle lukemaan opettelevalle. Siitä ollaan jo paria ohjetta ehditty kokeilla.

Eineksiä meillä ei ole syöty juuri aiemminkaan (poikkeuksena tästä lasten ja miehen saunanakit lauantaisin). Yritän kokkailla kauden mukaan ja miettiä ympäristönäkökulmia (ja sitä, että lasten pitäisi ruokaa syödä). Itselleni ostin syksyllä kirjan Kausiruokaa. Siinä on kivoja ohjeita ja tietoa ruokien ilmastovaikutuksista. Miinuksena todettakoon, että kirjan tekijöiden lähikauppana taitaa olla Stockan herkku eikä peräkylän lähikauppa, koska turhan monet tarvikkeet ovat sellaisia, ettei niitä täältä saa - ja ilmastonystävä ei aja autolla naapurikaupungin megamarkettiin vaan kävelee (ja samalla hyötyliikkuu) lähikauppaan. Kuluneella viikolla ekoilin blinikauden merkeissä (mistä johtuu, että tammikuu on blinikuu?) - tuli tehtyä varsin ekosti, koska blinipannu ei tietenkään käy induktioliedelle, että ihan puuhellalla piti blinit paistella.

Joulupuu on rakennettu

Meillä on tänä vuonna joulukuusi. Ihan ensimmäistä kertaa minulla on aikuisena omassa kodissa oikea kuusi (ja mietin, että olenkohan allerginen kuusille noin lähietäisyydellä, kun olo on ollut kuusen saapumisesta lähtien vähän tukkoinen). Ihan on luonnon kuusi ja minusta ihan kelpo sellainen. Kuusen jalka sen sijaan ei ole. MURR. Ostin sen Plantagenilta hintaan 14,90 € ja minusta se näytti paremmalta kuin toinen tarjolla ollut vaihtoehto, mikä näytti siltä, että oli tarkoitettu vähintään viisi metriselle jättikuuselle. Jalassa on vaan sellainen vika, ettei kuusi pysy pystyssä. Ensin luultiin, että jalka on liian kevyt ja haettiin kiviä painoksi, mutta ei se mitään auttanut, kohta oli kuusi taas kumossa. Jos tästä haluaa hyviä puolia etsiä, niin lapset saivat koristella kuusen monta kertaa. Miehen veli sitten kertoi lukeneensä Tekniikan maailman joulukuusenjalkavertailusta (enpä tiennyt tuollasta vertailua olevankaan), että juuri tämä kyseinen jalka oli saanut yhden tähden, koska kuusi ei pysy siinä edes pystyssä. Just. Nyt kuusi roikkuu katosta ja on toistaiseksi pysynyt pystyssä.

Koristeet on suurimmaksi osaksi itse tehtyjä tai lahjaksi saatuja, muutama joulumarkkinaostos roikkuu mukana. Joulukellot on ostettu Pekingistä kymmenen vuotta sitten. Olin siellä reissussa ja rentoutumassa dippatyön palauttamisen jälkeen. Silloin ehkä kuvittelin, että ei ihan näin montaa vuotta menisi siihen, että minulla on joulukuusi kotona.  Pipareitakin on koristeina ylemmillä oksilla - alemmilta pieni neito kävi ne jo syömässä.

Hyasintit ovat minusta ihania, mutta sitä tuoksua en kestä ollenkaan sisällä. Joten survoin hyasintin lyhdyn sisään kuistille.

Ostin jouluksi uudet vuodevaatteet - kirkkaan punaiset. Ikeasta löytyivät nämä. Olisi tietenkin voinus ostaa jotkut vähän jouluisemmat, mutta toisaalta näitä voi käyttää muulloinkin sitten. Olisi pitänyt katsoa samalla reissulla olisiko punaisia tyynyliinoja ollut erikseen, kun pakkauksessa oli tietenkin vaan se yksi tyynyliina.

Jouluinen vahakangas

Hankin pari viikkoa sitten toisen jouluisen vahakankaan (toisen siksi, että vahakangas päätyy säännöllisin välein pesukoneeseen - tai ainakin odottamaan pesukoneeseen menoa, joten parempi olla toinen, jonka voi vaihtaa pöydälle, jos ei liina nro 1 olekaan vielä puhdas). Kangas on Anttilasta ja reunat kanttasin ihan itse. Ikkunassa jouluverhot jostain parin vuoden takaa - näitäkin kun löytyy varastosta useammat. Luultavasti vaihdan verhot vielä ennen joulua, sillä nyt on jotenkin liian kokopunainen keittiö. Viime vuosiset jouluverhot ovat nimittäin valkopohjaiset. Vahakangasostoksilla totesin kyllä, että kangaskaupat eivät selvästikään arvosta jouluihmisiä, esimerkiksi Eurokangas myi ihan samoja kuoseja kuin vuotta aiemminkin. Koita siinä nytsitten hankkia uutta ilmettä jouluksi! Ehkä alan harrastamaan jouluksi erilaisia teemavärejä siinä kohtaa, kun vahakangasaika on historiaa... Valikoima on ehkä parempi. :) Huomaa kuvassa poseeraava läksyjään tekevä ekaluokkalainen - mikä siinä on, että niitä läksyjä ei voi tehdä omalla kirjoituspöydällä vaan ne on tehtävä keittiön pöydällä? Tai vaihtoehtoisesti olohuoneen sohvalla tai lattialla? Vai onkohan se geeneissä; muistelen että omakin kirjoituspöytä jäi aika vähälle käytölle...?

 

Hiiriä ja ihmisiä

Etsiskelin perjantaina vintillä kirpparille vietäviä tavaroita. Suurin osa tavaroista on kannellisissa muovilaatikoissa, mutta oli siellä pari avonaista laatikkoakin. Niistä yhden nostin ja totesin, että joku kutsumaton vieras oli käynyt jyrsimässä leluja rikki. Hyi ja yäk. Heittelin laatikot pihalle ja kippasin sinne. Sopivasti siihen saumaan ajoivat pihaan rännimiehet mukanaan räystäät ja rännit... Mahtoivat ihmetellä, että mikä laatikoiden ulosmarssi meillä on käynnissä. Miehen käskin kotiin rautakaupan kautta ja sieltähän tuo sitten toi hiirenloukkuja ja niitä viritteli vintille. Seuraavana yönä olikin yksi hiiri käynyt pyydykseen. Tupla YÄK. Viime yönä ei ollut mennyt ketään ansaan, että jospa siellä olisi vain yksi kaveri ollut... En saanut viime yönä nukuttua kyllä ollenkaan, kun kuulostelin rapinoita ja tänään käskin miehen tuoda sellaisen pistorasiaan laitettavan hiirikarkoittimen. Mies kyllä vähän jupisi ja soitti vielä rautakaupasta, että "tää maksaa 49 euroa!!". Mutta kyllä se sen sieltä toi.

Ränni-ihmiset olivat tehokkaita. Rännit ja kourut tuli asennettua about neljässä tunnissa. Nyt ei taida olla enää mitään järin akuuttia, mitä pitäisi talossa tehdä - voin siis keskittyä aktiivisesti haaveksimaan uudesta piharakennuksesta. Tähän nykyiseen piharakennukseen mies asensi tänään jouluvaloja kulkemaan seinää pitkin.

Vapaalla säästellen

Tämä kuu on ensimmäinen kun itselle tulee vaan kelan kotihoidontuki, että ihan hirvittävästi ei juhlita. (no viime kuussa olin virassa eli vuosilomalla kolme päivää ja loppukuun hoitovapaalla, että ei siinäkään hirveästi tuloa ollut). Vaikka onhan tässä merkittävä parannus edelliseen hoitovapaapätkään verrattuna, kun kotikuntamme maksaa tällä hetkellä kokeiluluonteisesti kuntalisää vuoden 2012 loppuun saakka. Marraskuulta sitä tulee vielä enemmän, kun pienin on alle 1-vuotias, ensi kuussa se tipahtaa pienemmäksi. Kuntalisä oli porrastettu jotenkin niin, että alle 1-vuotiaasta saa jonkun määrä x €/kk, 1-2 vuotiaasta jonkun summan ja 2-3 vuotiaasta jonkun vielä pienemmän summan. Ja kuntalisän saaminen edellyttää, että kaikki alle kouluikäiset ovat kotihoidossa.

Meidän taloudessa suurimman menoerät ovat varmasti sähkö ja ruoka - ja auto, mutta se on miehen maksettavana, koska sehän sillä ajaakin pääasiassa. ;) Sähköä on säästetty tänä syksynä, kun on ollut niin lämmintä, että ainoastaan lastenhuoneessa on patteri päällä. Edes ilmalämpöpumppua ei ole pidetty päällä kuin satunnaisesti, pönttöuuneilla on lämmittetty pääasiassa. Toisaalta meillä on sopimus vihreästä sähköstä, että halvemmalla pääsisi, jos ostaisi ihan "tavan" sähköä. Mutta ei se ero niin hirveän iso ole, että ostetaan nyt sitten vähän parempaa omaatuntoa sillä.

Ruokaa viisi henkeä kuluttaa ihan reippaita määriä. Ruokakaupan laskun kanssa on vähän sama juttu kuin tuon sähkönkin kanssa - omilla valinnoilla maksetaan vähän enemmän kuin olisi "pakko". Meillä ostetaan melko paljon luomutuotteita, mutta nämä ovat taas niitä valintoja. Itse koen, että ruokalaskussa on helpompi säästää siten, että kaupassa käydään usein ja ostetaan vähän kerrallaan kuin että käytäisiin hakemassa koko viikon ruuat kerralla. Paremmin tulee syötyä ruuat loppuun, kun kaapissa ei ole uutta odottamassa. Lisäksi niin voi hyödyntää eläkeläisaltaan punalapputuotteet tehokkaammin, kun käy kaupassa useammin katsomassa. Kauppa on meillä melko lähellä, joten kävellen käydään kaupassa. Hyvin harvoin lähdetään ajamaan isompaan megamarkettiin naapurikuntaan - tai jos käydään, niin sitten yleensä niin, että on ollut jotain muutakin menoa samaan suuntaan. Tulee säästettyä aikaa, bensaa ja hermoja, kun käy pienemmässä lähikaupassa, vaikka sitten joistakin tuotteista vähän enemmän pitäisikin maksaa.