Vuoden vaihteessa on tapana luvata kymmenen hyvää ja yhtä monta kaunista... Itse päätin lopettaa lupailun ja asettaa tavoitteita - ei sitten tunnu ihan niin pahalta, jos ei tavoitteisiin pääsekään. Tavoittaana siis tälle vuodelle saada vaihtelua arkiruokaan (tai miksei tietenkin pyhäruokaan, meillä se on kyllä varsin usein ihan yksi ja sama). Kotitöistä ruuan laitto on ehkä kaikkein vastenmielisintä. (Odottelen sitä uutta ruokatrendiä, jonka mukaan olisi täysin ok syödä päivittäin täytekakakkua - silloin jaksaisin ruuan laitosta innostua). Koitan ottaa koululaisen entistä enemmän ruuan laittoon mukaan - tuo tuntuu vielä toistaiseksi olevan varsin innostunut ruuan laitosta. Koululainen sai joululahjaksi keittokirjan Hyppysellinen hupia, mikä onkin ihan mainio kirja. Eri vaiheet on esitetty kuvina ja tarvittavat työvälineet jokaisen ohjeen alla. Sopii loistavasti tuollaiselle lukemaan opettelevalle. Siitä ollaan jo paria ohjetta ehditty kokeilla.
Eineksiä meillä ei ole syöty juuri aiemminkaan (poikkeuksena tästä lasten ja miehen saunanakit lauantaisin). Yritän kokkailla kauden mukaan ja miettiä ympäristönäkökulmia (ja sitä, että lasten pitäisi ruokaa syödä). Itselleni ostin syksyllä kirjan Kausiruokaa. Siinä on kivoja ohjeita ja tietoa ruokien ilmastovaikutuksista. Miinuksena todettakoon, että kirjan tekijöiden lähikauppana taitaa olla Stockan herkku eikä peräkylän lähikauppa, koska turhan monet tarvikkeet ovat sellaisia, ettei niitä täältä saa - ja ilmastonystävä ei aja autolla naapurikaupungin megamarkettiin vaan kävelee (ja samalla hyötyliikkuu) lähikauppaan. Kuluneella viikolla ekoilin blinikauden merkeissä (mistä johtuu, että tammikuu on blinikuu?) - tuli tehtyä varsin ekosti, koska blinipannu ei tietenkään käy induktioliedelle, että ihan puuhellalla piti blinit paistella.
Oli kiva käydä ja nähdä :) Mun piti sanoa, mutta unohdin, että se toinen sun blogi ei mulla aukea, tai siis aukeaa kyllä, mutta kone menee jumiin ja netti kaatuu ja sitten harmittaa ja varsinkin harmitti joulukuussa kun en päässyt kalenteriin käsiksi. Ja sitten piti sanoa myös, että meillä on enemmän lunta kuin teillä, vaikka näin lähellä asutaan.
VastaaPoistaJa lupauksia parempia on noi suuntaa antavat haaveet - niitä minäkin harrastan.