Sadonkorjuuaika

Helteinen heinäkuu on kohta lopuillaan ja harrastan jonkinlaista sadonkorjuuta... Ensimmäisessä kuvasssa kylläkin lomareissulta Biltemasta korjattua "satoa" eli lapsille tuollainen pöytä-penkkiyhdistelmä. Bilteman tyyliin paketista puuttui pari ruuvia, joten vei vähän pidempään ennen kuin mies sai sen kasattua. Kaipaisi varmaan vielä väriä pintaan.

Pavut kasvavat kohti taivaita, samoin maa-artisokka (ihan kuvan oikeassa reunassa takana), tillisato on jo korjattu.

Perennapenkissä kasvavat lähinnä rikkaruohot - ihme juttu, kuitenkin olen kitkenyt ainakin kerran tänä kesänä...

Salaattia on syöty omasta penkistä jo jonkun aikaa. Rucola maistui myös kirvoille, joten jäi meiltä syömättä, sillä vaikka lopulta kasvoikin ihan reilun kokoiseksi, niin kovin olivat reikäisiä lehdet. Ei ehkä tarvitse enää ensi kesänä kokeilla. Lipstikasta on tehty keittoa kerran ja sitä on kuivattu mausteeksi myös, mutta siinäkin on vielä kuivattavaa. Tuosta penkistä olen tänään kuivannut myös mäkimeiramia ja parhaikkaan kuivuri huristaa persiljaa kuivaksi. Timjami odottaa vuoroaa persiljan jälkeen. Piparjuuri on kasvanut hyvin - tai ainakin lehdet maan päällä - tietääkö joku, voiko sitä jotenkin säilöä?

Kasvihuoneessa rehottavat tomaatit, chilit ja viiniköynnökset. Tomaatteja on jo syöty, samoin muutama chili on kypsynyt.

Kesäkurpitsapenkissäkin on lupaavia alkuja. Viinimarjapuskiin pitäisi myös iskeä lähipäivinä, punaisia meille tulee ihan hyvin, mustia sen verran, että voi pari piirakkaa tehdä, mutta eipä enempää. Karviaiset syödään varmaan pensaista suoraan. Omenoita ei meille tänä vuonna tule ollenkaan. Isoimmassa puussa oli kaksi raakiletta, jotka nekin ovat tippuneet maahan. :(

Olen siis kuivatellut yrttejä kasvikuivurissa, mikä on lainassa vanhemmiltani. Muuten oikein näppärä vehje, mutta siinä ei ole termostaattia ollenkaan eli valppaana pitää pysyä, etteivät alimmalla ritilällä olevat kasvit ihan kärvenny. Ritilöiden paikkaa pitää vaihdella pariin otteeseen kuivatuksen aikana, että onhan siitä oma hommansa. Edellisessä kotivinkissä oli Anu Harkin puuhailuvinkkinä maustepurkki, johon oli kanteen laitettu kangas decoupe-lakalla ja askartelumaalilla maalattu kyltti... Jostain syystä ne Anun purkit näytti paljon paremmilta (varmaan photo shopattu...- vaikka täytyy sanoa, että nämä minunkin purkit näyttävät paremmilta kuvassa kuin livenä). Mutta kavereiden ei siis tarvitse huolestua, en aio antaa näitä joululahjaksi vaikka se hetken aikaa vaikutti hienolta idealta. :) Onneksi tuo decoupe-lakka löytyi ilman suurempia etsintöjä askarteluliikkeestä (se liike vaan oli mennyt muuttamaan paikkaa), sillä enhän mä olisi osannut lausua sitä edes oikein, jos olisi pitänyt myyjältä lähteä kysymään.

Illan päälle liotin varpaita kotitekoisessa jalkakylvyssä - idea tuli itse asiassa Minnan blogikirjoituksesta joku aika sitten. Tänään postilaatikkoon kolahtaneessa Kotivinkissä oli myös jalkakylpyvinkkejä, että ihan ajan hermolla tässä ollaan. Minun vadissa oli mustaherukan lehtiä, merisuolaa ja rypsiöljyä - ja kuumaa vettä. Ilmoitin muulle perheelle, että äiti-toiminto on nyt tauolla hetken aikaa ja istuskelin rappusilla pihalla. Aurinkokaan ei enää paistanut, joten oli oikein kiva hetki hömppäromaanin kera. Parhautta.

Tänään minulla on tasan vuosi virkavapaata jäljellä! Tai tuossa syksyllä on muutaman viikon vuosilomapätkä ennen vapaan jatkumista, mutta vuoden päästä pitäisi varsinaisesti mennä töihin. Nyt tuntuu ihan kauhealta ajatukselta tuo töihin paluu, vaikka minun työssä ei sinällään mitään vikaa olekaan. Miten sitä ehtii yhtään mitään tehdä, jos töissäkin pitää käydä? Minä haluan puuhastella, kuivata yrttejä, tehdä käsitöitä, leipoa... Aiemmin en käsittänyt ollenkaan ihmisiä, jotka jäivät kotiäideiksi loppuelämäkseen tai olivat vuosikausia pois työelämästä, mutta näköjään kotiäidiksi kasvaminen otti vaan pidemmän aikaa. Toki sekin vähentää töihin kaipuuta, kun minulla kuitenkin on se eläkevirka odottamassa, mihin palata. Tilanne olisi varmaan ihan toinen, jos ei olisi sitä vaihtoehtoa, että lähtisi töihin.

Listoja vaille valmista...

Meillä alkaa olla keittiö! Melkein kahden viikon uurastuksen jälkeen meillä on the kuuluisa "listoja vaille valmis" keittiö. Olen koko lailla tyytyväinen - lasten kanssa remppaevakossa reissaaminen oli nimittäin varsin kamalaa... Ei perhelomia ihan hetkeen kiitos. Kaapit eivät ole ihan valkoiset vaan niissä on sellainen puunsyy kuviointi, mikä ei näissä kuvissa näy jostain syystä ollenkaan. Tasot on laminaattia ja halusin tuollaisen ison tiskipöydän, joka yltää seinästä tason reunaan asti. Induktiotaso ja kiertoilmauuni ovat merkkiä AEG. Myös mikro meni vaihtoon, koska entinen mallia "jättisuuri järkäle" ei olisi mahtunut tuohon mikrohyllyyn. Liesituuletin on sellainen ulosvedettävä malli. Astianpesukone ja jääkaappi ovat entisiä. Olisihan se tyylikkäämpää, jos kaikki olisivat saman värisiä, mutta en viitsi toimivia koneita poiskaan heittää.

Tämä ikkunaseinälle tullut kaappi toi aidosti lisää säilytystilaa, koska tässä oli aiemmin ikään kuin "hukkatilaa".

Induktiolieden myötä paistinpannuista jouduttiin poistamaan 5 kappaletta ja kattiloista 3 kappaletta. Pastinpannut olisivat varmaan muutenkin saaneet lähteä teflon-pinnoitteen takia (teflonin haitoista esimerkiksi tässä). Induktiotaso on kyllä ihan huikean nopea, aika mahtavaa. Myös uuni lämpenee paljon nopeammin kuin entinen, mutta noin muuten se on hieman vaikea käyttöinen. Käyttöliittymä vaatii ohjekirjan lukemista, mikä on selkeästi huono ominaisuus. Ja ohjekirja kertoi, että uunissa on vaikka mitä eksoottisia ominaisuuksia kyllä - voin vaikka paahtaa leipää uunissa kun valitsen jonkun tietyn ohjelman. :) Jep, jep... No, kiertoilma on kyllä kiva, niin saa uunin täyteen peltejä. Joskin, että niitä peltejähän pitäisi olla enemmän - uunin mukana tuli kaksi matalaa ja yksi syvä pelti, mutta esimerkiksi pipareita paistaessa tuo ei riitä mihinkään. Niitä täytynee jostain hankkia lisää ennen piparikauden alkua. Myös mikroaaltouunin käyttö vaati ohjekirjan lukemista. ARGH. (Mies halusi välttämättä digitaalisen, minulle olisi hyvin riittänyt sellainen ihan yksinkertainen malli).

Myös lattia vaihdettiin laminaatista muovimattoon. Onpahan helpompi pitää puhtaana ja talvella lämpimämpi. Myös katto maalattiin ja seiniin on vedetty lasikuitutapetti+maali.

Eli tällä hetkellä keittiöstä puuttuvat kattolistat ja kynnykset, niitä odotellessa.

Nyt se alkaa...

- keittiöremppa nimittäin. Olohuoneessa on tällä hetkellä sijoitettuna yksi kappale kiertoilmauunia, induktiotaso, liesituuletin ja loisteputket. Keittiön kaappeja olen tänään tyjentänyt ja huomenna lähden lasten kanssa pakosalle viideksi päiväksi. Toivon kovasti, että remontti on hyvässä vaiheessa perjantaina iltasella, kun kurvataan takaisin kotiin päin... Kauhukuvissa keittiöstä on entiset kaapit kiskottu seiniltä ja lattia purettu eikä mitään muuta. Pessimisti ei pety, you see... :) Hirmuinen määrä tavaraa tuollaiseen pieneen keittiöön mahtuukin. Keittiöfirmasta ei ole mitään kuulunut - oletan, että se on hyvä merkki ja kaikki valmistuu ajallaan. Äsken laitoin sinne viestiä, että uudet kaapit voisi kantaa pihaan keskiviikkona.

Tällä viikolla lomailtiin koko perheen voimin Pärnussa viisi päivää. Ei ollut ehkä ihan loppuunharkittu juttu ottaa remppa heti tähän perään. Vähän meinannut stressiä pukata, kun on pitänyt pestä pyykkiä, pakastaa mansikoita ja tyhjentää keittiötä. Puhumattakaan siitä, että pitäisi vielä pakata omat ja kolmen lapsen tavarat viiden päivän reissua varten. Että jos näette tuolla nelostien varressa punaisen auton ja punaisena karjuvan äidin, niin se olen minä... Vaikka voihan se olla, että lapset käyttäytyvät kuin enkelit ja äiti saa rauhassa nauttia hotelliaamupalat yms.

Kippoja ja kuppeja

Alkaa tuntua, että olen jo etukäteen käyttänyt kaiken lisätilan, mikä uusissa keittiökaapeissa toivottavasti saadaan... Muurlalle on tullut tänä keväänä myyntiin ihania emalimukeja. Sieltä piti tilata yksi jokaiselle perheenjäsenelle. Tuo alarivissa keskinmäinen on mun.

Anoppi on asioinut kaupassa, joka on ihan siinä lähellä, ja kerännyt muumitarroja - valjastanut ilmeisesti myös puolet naapureista tarrojen keruuseen, sillä tänään päästiin ostoksille jo kahden täyden kupongin kanssa. Muumi seikkailu-sarjan lautasia ostin 5 kappaletta ja saman verran noita kulhoja. Hävettää tunnustaa, mutta lapset ovat meillä syöneet epämääräisistä ja erilaisista muovikipoista - ehkä jossain määrin käytännöllisiä (ja varsinkin särkymättömiä), mutta hirmu rumia. Että jospa meilläkin syötäisiin tästä lähtien ihan oikeilta lautasilta.

Mies on hankkinut remppaa varten ruuveja ja jotain muuta tykötarpeita ja minä tilasin netin kautta uudet lamput. Mutta ketä ne nyt kiinnostaa...? Reilun viikon päästä alkaa remppa eli ensi viikonloppuna on ohjelmassa keittiön kaappien tyhjennys.

Vaatekaapin uusi ilme

Neidin vaatekaappi on talon ainoa kiinteä kaappi. Sisältä lähinnä puunvärinen ja koska on huoneen nurkassa, niin aika pimeä. Päätin vähän laittaa kaappiin uutta väriä, että hieman valostuisi. Ensin neidin vaatteet kaapista ulos... Kylläpäs niitä olikin paljon!

Ja sitten uusi väri pintaan. Otepohjan valkoista maalia minulla oli litran purkki ja se kului kyllä niin tarkkaan, että lattiaan ei juuri maalia enää jäänyt. Suunnitelmissa olisi virkata tuohon lattialle vielä matonkuteesta vaalea matto - kunhan nyt saa ostettua sitä kudetta ensin. Tuli samalla tehtyä vaateinventaario, taas löytyi melkoinen kasa pieneksi käyneitä vaatteita.

Keittiöremonttia pukkaa...

En ole muistanut kirjoittaa keittiöremontista. Keittiöremontti on tilattu ja se alkaa kahden viikon päästä! Keittiökalusteet toimittaa Tilatuote. Kaapit tulevat kasattuina, mutta asennuksen hoitaa mies itse. Valkoiset, varsin yksinkertaiset kaapit on tulossa ja laminaattitaso. Välitilalaattoja kävimme katsomassa joku aika sitten ja sopivat löytyivät varsin nopeasti. Vielä ovat kaupassa kyllä. Myös lattiavaihtoehtoja katsottiin, koska myös lattia menee uusiksi. Viime kesänä keittiön lattiaa ei vielä vaihdettu, joten se menee nyt samalla kertaa. Induktiotaso ja kiertoilmauuni on tilattu, samoin uusi liesituuletin.

Itse poistun remontin ajaksi viideksi päivää lasten kanssa muille maille, mutta saapa nähdä, kuinka pitkä remontista tulee. Valaistus on miettimättä kokonaan vielä, joten jos jollakulla on hyviä vinkkejä, niin niitä otetaan vastaan. Haluisin jotain muuta noiden perinteisten pitkien loisteputkien tilalle, mutta mitä. Olisiko jotain ledejä? Halogeenit kuumenevat, joten ei niitä.

Pihaa ja kaaoksen hallintaa

Yksi viime vuonna istutettu omenapuu (Antonovka) kuoli, joten eilen retkeilin ostamaan korvaavan puun. Pienin neiti oli mukana, joten kovin pitkään en joutanut miettimään, että minkä puu sitä ottaisi. Sen päätin, että otan toisen merkkisen kun edellinen eli tämä taisi nyt olla joku talvi kaneli, kääpiöivä. Katsotaan nyt, miten selviää.

Poikasen syntymäpäiviä vietettiin talkoiden merkeissä ja siinä samalla kaatui pensasaita sekä meidän tontin kadunpuoleiselta reunalta että meidän ja naapurin välinen aita. Minun isä käytti tänään päivän siihen, että kaivoi myös orapihlajanjuurakot ylös tästä meidän kadunpuoleiselta pätkältä - iso kiitos siitä, ihan täyden päivän siinä nimittäin sai tehdä. Ajattelin istuttaa tähän aroniaa tilalle, orapihlajasta en tykkää yhtään. Niin ja minua ei isommin ahdista, että meillä on nyt hyvinkin avaraa. Naapuripihalla on hyvin rauhallista, ettei tarvitse siitä stressiä ottaa ja eipä meillä juuri sellaista tapahdu, mitä naapurit eivät saisi nähdä. :)

Miehen kylvökset itävät jo. Täytyy tunnustaa, että tämä puutarhahomma on jäänyt koko lailla kokonaan miehen vastuulle. Mies on kylvänyt ja kastellut ja kitkenyt. Itse olen pari kertaa kerännyt lipstikkaa ja mäkimeiramia, siinä taitaa olla suurimmat saavutekset puutarhaan liittyen.

Ja kasvihuoneessa kasvaa pari viiniköynnöstä, chiliä, tomaattia ja basilikaa.

Kesän kunniaksi meillä on myös ulkohuussi. Tämä malli on varattu kahden pienimmän perheen jäsenen käyttöön. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan siitä, miten tämä pottailu saadaan onnistumaan... Poikanen ei ole mitenkään erityisen kiinnostunut (ja julma äiti on hylännyt anopin loistavan idean tarjota suklaapala aina onnistumisesta... Tosin jos sen kääntäisi niin päin, että äiti saa suklaapalan, jos jaksaa suostutella poikasen potalle, niin tämä homma voisi alkaa toimimaan).

Lauantaina huomasin lehdessä Askon mainoksen, joka mainosti alennuksessa olevaa kenkäpenkkiä eli ei muuta kuin soitto miehelle, että voisiko sellanen kotiutua meille. Jos se vähän helpottaisi tuota eteisen kaaosta. On sen verran kapea, että myös vaunut mahtuvat vielä parkkiin eteiseen yön ajaksi tai kylmillä keleillä.