Helteisiä päiviä

Hellettä on riittänyt ja se on hieman hidastanut pihalla touhuamista. Tänään oli muka vähän viileämpää, kun mittari näyttä alle 30 astetta, joten mikäs siinä oli touhutessa. Miehellä on raivaussaha, johon saa vaihdettua trimmeriterän. Hullu trimmerinainen iski... ja pisti pari kukkapenkkiä sileäksi. Nyt pitäs vielä haravoida silppeet kasaan. Niin ja olen minä trimmeröinyt aikaisemminkin - siitä on vaan aikaa... Taannoin kesätöissä hautausmaalla trimmeroin kukkapenkkien reunuksia yms. Ei olisi ehkä tämänpäiväisen jäljen perusteella uskonut, ettei niistä hautausmaan kukista yleensä kovin montaa jouduttu uusimaan mun trimmeröinnin jälkeen.

Viime viikolla haettiin multaa Kekkilän multa-asemalta. Olimme peräkärryn kanssa liikkeellä ja kuulemma se mullan haku hoituu varsin näppärästi, että siellä kaveri lastaa kauhakuormaajalla mullan kärryyn ja menoksi...  Ja niinhän se olisi varmaan toiminutkin, jos meillä ei olisi ollut katettu peräkärry mukana. Katettuun peräkärryyn tyyppi, jonka pääasiallinen toimi oli vissiin sen parakin seinän pystyssä pitäminen, sen verran tiukasti tuo siihen nojaili, ei suostunut lastaamaan - näytti kyllä, että missä on lapiot... Joten ei kun multakasaan ja lapioimaan. Seuraavalla kerralla ei välttämättä kannata laittaa päälle hametta ja valkoisia nahkasandaaleja... Kyllä se kärry äkkiä saatiin lastattua lapioillakin. Peräkärryllinen lannoitettua multaa 25 €. Joten pitihän sitä multaa sitten levitellä. Keittiön ikkunan alapuolelta kitkin pois koiranputket ja saniaiset ja muut epämääräiset rikkaruohot, toin uutta multaa lisää ja siirsin siihen pihalta parista penkistä kuunliljoja. Jospa ne siinä pärjäisivät.

Toissa viikonloppuna oli poikasen kummisetä isänsä kanssa kyläilemässä ja hommana oli purkaa kasvihuoneen rotisko pois. Kaupan päälle sai kyytiä myös keskellä pihaa ollut portti. Joten tervetuloa meille, meillä on työleiri! Nyt pitäisi sitten raivata paikka uudelle kasvihuoneelle - noille suunnilleen samoille nurmille se sijoittuu, mutta hieman lähemmäksi piharakennusta. Kodin Terrassa käytiin kasvihuoneita katselemassa ja siellä olikin pari ihan kelvollista kasvihuonetta, että toinen niistä täytyy käydä hakemassa vielä ennen syksyn tuloa. On sitten valmiina kevättä varten. Oli siellä esillä sellainen Kekkilän vajakin. Ihana oli, mutta kova oli hinta. Huoh.

Kesäkurpitsapenkissä tapahtuu... Ennakkoarvelujen vastaisesti selvisivät varsin hyvin alkukesän hallaöistä, joten näillä näkymin meillä syödään loppukesä kurpitsaa, tehdään pikkelsiä jne.

Ja ettei nämä hyötykasvit pihalta pääse loppumaan, niin pari omenapuuta on pitänyt istuttaa myös. Kuvassa etualalla rautatieomenapuu, joka kyllä taitaa mennä enemmän koristeomenapuiden kuin syöntiomenoiden puolelle. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin taustalla näkyy myös toinen omenapuun taimi, joka haettiin viime viikolla Vihertalo Varpulasta. Se on pirja-lajiketta.

Talon päädyssä oli jo valmiina kaksi karviaismarjapensasta. Kumpikin näyttää olevan niitä tummia, joten haettiin siihen kaveriksi vielä kolmas pensas - sellainen, josta tulee (jos tulee ja sitten kun tulee) niitä kellertävän vihreitä marjoja.

Kovin ovat vielä raakoja marjat, mutta se ei pientä miestä estänyt maistelemasta. On vähän liiankin ennakkoluuloton kaiken syömäkelpoisen kanssa... Ja poikasen syömäkelpoinen on vähän eri asia kuin äidin mielestä syömäkelpoinen... Äidin mielestä hiekka, kivet ja multa eivät ole syömäkelpoisia, mutta poikasen mielestä suurta herkkua. Piikitkin pistelivät välillä, mutta silti piti aina vaan tunkea käsi pensaaseen ja napata raakileita.