Lokakuu jo

Onpas tullut huonosti kirjoitettua yhtään mitään taloon tai pihaan liittyvästä. Vaikka kyllähän jotain on tapahtunutkin... Minun istuttamat chilin-siemenet itivät heikosti ja kuolivat aika pieninä. Mies sai jalapenoja kasvamaan ihan kasveiksi asti. Muutenkin jätin pienviljelyn miehelle tänä kesänä. Edes kesäkukkia en istuttanut.
Luumupuuhun tuli tänä vuonna ensimmäiset luumut (taisi olla kolme kappaletta). Samoin tyrnipensaisiin (niin ikään kolme kappaletta). Piharakennus on edennyt tuosta kuvasta jo jonkin verran - kesähuoneessa on katto, seinät (maalattu) ja viime viikonloppuna sinne tuli myös lattia (muovimatto). Sähköhommia olisi seuraavaksi vuorossa. Rehellisesti on todettava, että ihan hirveän paljon aikaa ei ole piharakennukselle uhrattu tänä(kään) kesänä. Ehkä se kuitenkin ensi kesänä on valmis?

Koululaisen huoneeseen ompelin uuden verhon. Vallilan Berliiniä. Koululainen tosin totesi, että eihän tämä ole hänen huone, kun tässä on äidin ompeluhommat, jotka vie puolet huoneesta. Totta kyllä...

Puutarhaunelmia...

Taas päätin, että en lähde mihinkään taimikasvatukseen, kun ei se kuitenkaan onnistu. Vaan sitten taas satuin lukemaan jonkun lehtijutun ja viikonloppuna kauppareissulla tarttui matkaan chilin siemeniä pussillinen. Minulle olisi riittänyt tuo yksi laji, mutta mies innostui tästä vähän enemmän ja päätti ostaa myös jalapenon ja jonkun kolmannen lajin siemeniä... Että näin tässä taas kävi. Kärkkäiseltä mukaan tarttui myös "minikasvihuone" - että on nämä viljelmät toki varsin maltillisen kokoiset vielä, kun tuohon sopivat.
Myöhempää kevättä odottavat vielä kesäkurpitsan siemenet, mitkä pitää laittaa kasvamaan huhtikuulla.

Pihalla

Pihallakin on jotain pientä tapahtunut. Pari perennapenkkiä sai häädön - olivat sellaisia valtavia kukkivia perennoita, joista en tykännyt. Niiden tilalla on nyt japanin vaahtera (keskimmäinen kuva). Saa nyt sitten nähdä, miten talvea kestää.
Viime kesällä varaston virkaa toimittaneesta katoksesta on jäljellä tuo kehikko - sen kehikon ajattelimme tuohon myös jättää ja jonkinlaisia köynnöksiä tms. siinä kasvattaa - vaativat toki muutakin tukea kuin tuon pelkän kehikon. Syntymäpäivälahjaksi sain yhden köynnöskasvin (nimeä en muista; ylimmässä kuvassa). Ja pari viiniköynnöstä kävin myös ostamassa. Katsotaan nyt, mitä siitä tulee.
Kasvihuoneessa näyttää hyvältä. Kurkkuja ja tomaatteja on syöty. Chiliä tulee, samoin viinirypäleitä. Pihalla olleet viljelmät eivät tänä vuonna juuri menestyneet. Herneitä ja salaattia on syöty. Lehtikaalista tein kerran sipsejä, mutta se näytti maistuvan myös ötököille, joten varsin reikäisiä lehtiä oli suurin osa. Pinaatti ei edes itänyt ja porkkanatkaan eivät taida ehtiä riittävästi kasvaa. Papuja olen syönyt kerran. Ruusukvittenin hedelmät ovat edelleen vihreitä, maa-artisokka ei ole vielä edes kukkinut - mutta voiko niitä mukuloita silti tulla? Pensasmustikat jäivät minikokoisiksi kuivuudesta johtuen. Viinimarjat on pakastettu ja mehustettu, karviaisia syöty suoraan pensaasta. Seuraavaksi pitäisi käydä omenoiden kimppuun. Muumiotautisia omenoita näyttää olevan tänä vuonna hirmuisesti, mutta kyllä niitä kunnollisiakin näyttää olevan, että soseen keittoon pääsee.

Elämässä on sähköä ja virtaa

Perjantai-illan meillä puuhaili Vesikansan sähkö, joka tunnetaan myös Timo-setänä.Nyt on piharakennuksessa valoa ja virtaa kaikenlaista - liiketunnisteita ja muita. Hyvä tuli. Mies avusti katonrajasta käsin (tai olikohan se siellä vaan piilossa?) - lämmin siellä ainakin taisi olla.

Esiteini talossa...

Nyt tähän on tultu...Esiteini talossa!

Pihakalusteet ja sadon korjuuta...

Siinäpä poseeraavat tuunatut pihakalusteet. Aikuisten pöytä sai ihan uuden värin, lasten pöydässä säilyi entinen väri. Hyvät tuli eikä uusia tarvitse ostaa. Hyvä niin.

Puutarhasadon kanssa näyttää tänä vuonna hieman kehnolta. Oikein mikään ei tahdo kasvaa. Raparperi on kasvanut riittävästi - piirakkaa on tehty yli oman tarpeen. Tänään kokeilin tehdä mehua. Googlailin ohjeita ja melkein kaikissa ohjeissa mehun sekaan laitettiin sitruunaa, joten sellaisen ohjeen otin. Tähän tuli n. 10 raparperin vartta, 1 sitruuna ja 2,5 litraa vettä sekä 6 dl sokeria. Mehu maistuu valitettavan sitruunaiselta... että seuraavalla kerralla kokeilen ilman sitruunaa tai ainakin huomattavasti pienemmällä määrällä. Tuli vähän oudon siman makuista juomaa.

Kun ei mikään muu kasva, niin nokkosia meillä riittää. Niitä aloin tänään kuivata, kun ei pinaatti(kaan) näytä kasvavan... Kuivattua nokkosta käytän mm. sämpylätaikinassa ja tietysti lettutaikinassa.

Piharakennuksen rakentamista, mitäpä muuta

Piharakennus on edennyt melkoisesti kesän aikana, mutta eipä se vielä lähellekään valmis ole. Mun kesähuoneeseen on tullut ikkunat - mitään muuta ei sillä puolella sitten olekaan tapahtunut eli se osa piharakennusta on eniten kesken.

Autokatoksen ja autotallin puolella on tapahtunut enemmän, on laitettu levyjä seiniin ja kattoon, kitattu, hiottu ja maalattu... (itse en voi ottaa kunniaa muusta kuin muonituksesta)

Autokatos on sisältä punainen (älkää kysykö, että miksi - miehen idea...)Tai tuollaista samaa punamultaa siis kuin tuo ulkopuolikin. 

Autotallista ja -katoksesta puuttuu sähköt ja lamput (sähköjohdot ovat jo valmiina seinissä, mutta odottavat sähkömiestä tekemään kytkentöjä - tai mitä se nyt sitten mahtaakaan tehdä?) ja tuosta tallista puuttuu myös ovi. Ovet on tilattu, mutta toimitusajasta ei ilmeisesti ole tietoa. 

Mies on kyllä kehitellyt kaikenlaista sivuprojektia ja mm. kunnostanut pihakalusteita.