Piharakennus "likki"

Piharakennus on nyt "likki", kuten neiti 2-vee toteaa toistuvasti. Eli raksaprojekti on pyörähtänyt kunnolla käyntiin. Perjantaina aamulla töihin lähtiessä rakennus oli vielä pystyssä ja iltapäivällä näytti tältä:

Kattohuovat ja ikkunat irroteltiin tosin jo aiemmin, 6 tonnia puutavaraa vei kuorma-auto perjantaina pois. Jäljellä on siis tällä erää perustukset ja piippu. Samassa rytäkässä kaadetaan tontin rajalta pitkäksi venähtänyt kuusi"aita". Niillä voidaankin sitten ensi talvi lämmittää. Ainakin toistaiseksi puut ovat kaatuneet oikeaan suuntaan ilman vahinkoja - mies on kyllä koulutukseltaan metsuri, vaikkei sitä hommaa töikseen teekään, joten sen puoleen on puiden kaato osaavissa käsissä.

Ja kuusista saa mukavasti kerkkiä, mitkä pistin kattilaan. :)

Rakennuslupahakemus jätetty

Kävin maanantaina jättämässä rakennuslupahakemuksen kuntaan. Rakennustarkastaja kyseli kyllä aika vaikeita... saattoi ehkä huomata, että rakentaminen ei ole just sitä mun parhainta osaamisalaa... Kirvesmies on löydetty - perustusten tekoon ja rungon pystytykseen - eli nyt vaan odotellaan lupaa. Sitten pitäisi alkaa entisen rakennuksen purku. Hurjaa. Vielä pitäisi ratkaista, mihin tavarat pistetään raksan ajaksi...

Kevät?

Kyllä kait kevät tulee, tuleehan? Ei mitään takatalvea enää kiitos. Tämmöiseltä pihalla näytti alkuviikosta:

Mutta muutamassa päivässä on kyllä tapahtunut jo paljon, esim. tuossa piharakennuksen edessä on maa jo paljaana! Vähän on jo mietitty sitä, mihin piharakennuksessa säilössä olevat tavarat saisi siirrettyä purkamisen+rakentamisen ajaksi... Tänään tuli myös mieleen, että rakennuksen edustalle istutetut perennat täytyy siirtää johonkin väliaikaiseen sijoituspaikkaan kesäksi. Ja melkoinen määrä tavaraa täytyy kantaa roskiinkin. Suunnitelmien pitäisi valmistua näinä päivinä ja sitten vaan luvan hakuun.

Toisenlainen näkökulma

Äiti: "Poika!!! Miksi, sinä olet repinyt tapettia??? Ihan kamalan näköinen on tuo seinä nyt."
Poika: "Mutta äiti... se on kartta. Se on hienon näköinen."

Äiti miettii... onkohan ihan ok, että noita jääpuikkoja on noin paljon vai pitäisköhän tässä huolestua katon kunnosta...?
Poika: "Voisikohan noita pitkin kiivetä katolle?"

Mitäpä siihen on lisäämistä. 3-vuotiaan maailma on hurmaava. Enkä kyllä oikeasti jaksanut olla edes tuosta tapetista kovin vihainen. Muistan nimittäin, että tapetin repimisessä on jotain todella koukuttavaa. Ja uusitaan sitten joskus.

Hyllyjä

Eteinen tuntuu olevan ikuinen ongelma tässä perheessä (oletan, etten ole ihan yksin tämän ongelman kanssa). Varsinkin talvella tämä kärjistyy, kun on kaivettu esiin luistimet ja monot ja toppahaalarit ja ja ja... Pientä, hetkellistä, helpotusta haettiin lisähyllyillä mallia Ikea. Toisella seinustalla on ikkunan yläpuolella yksi pidempi hylly - siellä majailee monoja ja pyöräilykenkiä, toisella seinustalla on pari lyhyempää, mistä löytyy pyöräilykypäriä ja lenkkareita. Seuraavassa vaiheessa meillä viritellään varmaan kattoon jotain verkkoja tai muita systeemejä, mihin ripustellaan tavaroita.

Ensi kesälle on suunnitteilla piharakennuksen uusiminen. Mutta se on kyllä edelleen melkoisestikin suunnitteilla... Julkisivuista on ensimmäiset luonnokset piirretty ja joitakin muutoksia niihin tehdään ennen kun piirrätetään varsinaiset rakennuslupakuvat. Sitten se luvan haku (purkulupa+rakennuslupa), nykyisen rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen. Ja johonkin pitäisi varastoida ne tavarat varastosta koko shown ajaksi. Ja pitää lapset pois työmaalta. Tulee varmasti mahtava kesä! :)

Riiputtimia

Lähistölle avattiin viime viikolla uusi jättimäinen kauppakeskus Veturi. Siellä pyörähdettiin lauantaina pikaisesti ja ennätettiin katsastaa ehkä 1/4 koko paikasta. Ennätettiin kuitenkin käydä Tiger-storessa, mikä oli itselle ihan uusi tuttavuus - jonkinlainen Tiimarin ja Claes Ohlsonin risteytys. Sieltä tarttui mukaan pari naulakkoa, tuollaisia iloisen värikkäitä. Hinta 4 €/kpl. Mies iski ne yläkertaan meneviin rappusiin, että voi lattialla lojuvat reput nostaa niihin roikkumaan. Tuntuu, että tässä kohtaa vuotta eteinen pullistelee taas jo aika äärimmillään, kun esillä on kesäkengät ja välikausikengät ja kaikenlaista takkia, sadeasua, haalaria... Huoh.

Sadon korjuuta - menikö se kesä jo...?

Jonkinlaista puutarhakesän yhteenvetoa voi varmaan tehdä tässä kohtaa. Tänä kesänä minulla oli tasan yksi kesäkukka - sellainen amppeli, kun satuin voittamaan lahjakortin paikalliseen kukkakauppaan. Amppeli sinnitteli kuukauden verran. Piparminttu ei itänyt ollenkaan - tai sitten jäi muiden varjoon. Myöskään lyhtykoisosta ei ole mitään havaintoa. Rikkaruohoja on kyllä kasvanut, paljon. Nokkostakin näyttäisi olevan uusi sukupolvi kasvamassa, että siitä taas sapuskaa sitten. :) Kasvimaalla olisi kaivattu vähän enemmän aurinkoa ja lämpöä. Ruusukaali ei onnistunut ollenkaan. Samoin kurpitsat eivät ole vielä edes kukkineet, että niitä ei tarvitse odotella tälle kesälle - vaikka se olikin joku talvikurpitsalaji, mutta kaipa senkin pitäisi ennen lumen tuloa kasvaa. Myöskään maa-artisokka ei ole ehtinyt kukkia. Harmin paikka. Myös kvittenin hedelmät jäävät raa'aksi, vaikka niitäkin olisi muuten tullut niin paljon, että jotain olisi voinut kehitelläkin. 

Positiivisia yllätyksiä tarjosi viiniköynnös, joista toinen on kasvihuoneessa ja toinen pihalla. Kumpaankin tuli rypäleitä - kasvihuoneessa ovat isompia, mutta pienelle neidille maistuvat myös nämä pienemmän pihalla. Kasvihuoneessa oli pari tainta kasvihuonekurkkua ja niitä on tullut tässä kesän aikana ehkä 6 kappaletta. Stevia on kasvanut hyvin, sitä olen kuivannut. Paprikoita tuli kaksi kappaletta, tomaatteja vähän enemmän. Viinimarjoja tuli myös hyvin, mustia on hillottu ja punaiset mehustettu. Osa myös pakastettu sellaisenaan vispipuuroa varten. Omenoita on tänä syksynä puissa valtavasti. Niistä olen keittänyt sosetta ja hilloa. Ensimmäistä kertaa kokeilin uuniomenasosetta ja siitä tulikin tosi hyvää - ja ihanan punaista. Soseen väri muuttui uunituksen aikana täysin. Vähän olen myös kuivannut omenoita, mutta siinä touhussa hyötysuhde on jotenkin huono - laskin, että kuivuriin mahtuu kerralla 11 omenaa siivuina ja niitä saa kuivattaa kuitenkin melko monta tuntia. Suurin osa porkkanoista on vielä maassa. Nekin kasvoivat ihan hyvin.