Kevät?

Kyllä kait kevät tulee, tuleehan? Ei mitään takatalvea enää kiitos. Tämmöiseltä pihalla näytti alkuviikosta:

Mutta muutamassa päivässä on kyllä tapahtunut jo paljon, esim. tuossa piharakennuksen edessä on maa jo paljaana! Vähän on jo mietitty sitä, mihin piharakennuksessa säilössä olevat tavarat saisi siirrettyä purkamisen+rakentamisen ajaksi... Tänään tuli myös mieleen, että rakennuksen edustalle istutetut perennat täytyy siirtää johonkin väliaikaiseen sijoituspaikkaan kesäksi. Ja melkoinen määrä tavaraa täytyy kantaa roskiinkin. Suunnitelmien pitäisi valmistua näinä päivinä ja sitten vaan luvan hakuun.

Toisenlainen näkökulma

Äiti: "Poika!!! Miksi, sinä olet repinyt tapettia??? Ihan kamalan näköinen on tuo seinä nyt."
Poika: "Mutta äiti... se on kartta. Se on hienon näköinen."

Äiti miettii... onkohan ihan ok, että noita jääpuikkoja on noin paljon vai pitäisköhän tässä huolestua katon kunnosta...?
Poika: "Voisikohan noita pitkin kiivetä katolle?"

Mitäpä siihen on lisäämistä. 3-vuotiaan maailma on hurmaava. Enkä kyllä oikeasti jaksanut olla edes tuosta tapetista kovin vihainen. Muistan nimittäin, että tapetin repimisessä on jotain todella koukuttavaa. Ja uusitaan sitten joskus.

Hyllyjä

Eteinen tuntuu olevan ikuinen ongelma tässä perheessä (oletan, etten ole ihan yksin tämän ongelman kanssa). Varsinkin talvella tämä kärjistyy, kun on kaivettu esiin luistimet ja monot ja toppahaalarit ja ja ja... Pientä, hetkellistä, helpotusta haettiin lisähyllyillä mallia Ikea. Toisella seinustalla on ikkunan yläpuolella yksi pidempi hylly - siellä majailee monoja ja pyöräilykenkiä, toisella seinustalla on pari lyhyempää, mistä löytyy pyöräilykypäriä ja lenkkareita. Seuraavassa vaiheessa meillä viritellään varmaan kattoon jotain verkkoja tai muita systeemejä, mihin ripustellaan tavaroita.

Ensi kesälle on suunnitteilla piharakennuksen uusiminen. Mutta se on kyllä edelleen melkoisestikin suunnitteilla... Julkisivuista on ensimmäiset luonnokset piirretty ja joitakin muutoksia niihin tehdään ennen kun piirrätetään varsinaiset rakennuslupakuvat. Sitten se luvan haku (purkulupa+rakennuslupa), nykyisen rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen. Ja johonkin pitäisi varastoida ne tavarat varastosta koko shown ajaksi. Ja pitää lapset pois työmaalta. Tulee varmasti mahtava kesä! :)

Riiputtimia

Lähistölle avattiin viime viikolla uusi jättimäinen kauppakeskus Veturi. Siellä pyörähdettiin lauantaina pikaisesti ja ennätettiin katsastaa ehkä 1/4 koko paikasta. Ennätettiin kuitenkin käydä Tiger-storessa, mikä oli itselle ihan uusi tuttavuus - jonkinlainen Tiimarin ja Claes Ohlsonin risteytys. Sieltä tarttui mukaan pari naulakkoa, tuollaisia iloisen värikkäitä. Hinta 4 €/kpl. Mies iski ne yläkertaan meneviin rappusiin, että voi lattialla lojuvat reput nostaa niihin roikkumaan. Tuntuu, että tässä kohtaa vuotta eteinen pullistelee taas jo aika äärimmillään, kun esillä on kesäkengät ja välikausikengät ja kaikenlaista takkia, sadeasua, haalaria... Huoh.

Sadon korjuuta - menikö se kesä jo...?

Jonkinlaista puutarhakesän yhteenvetoa voi varmaan tehdä tässä kohtaa. Tänä kesänä minulla oli tasan yksi kesäkukka - sellainen amppeli, kun satuin voittamaan lahjakortin paikalliseen kukkakauppaan. Amppeli sinnitteli kuukauden verran. Piparminttu ei itänyt ollenkaan - tai sitten jäi muiden varjoon. Myöskään lyhtykoisosta ei ole mitään havaintoa. Rikkaruohoja on kyllä kasvanut, paljon. Nokkostakin näyttäisi olevan uusi sukupolvi kasvamassa, että siitä taas sapuskaa sitten. :) Kasvimaalla olisi kaivattu vähän enemmän aurinkoa ja lämpöä. Ruusukaali ei onnistunut ollenkaan. Samoin kurpitsat eivät ole vielä edes kukkineet, että niitä ei tarvitse odotella tälle kesälle - vaikka se olikin joku talvikurpitsalaji, mutta kaipa senkin pitäisi ennen lumen tuloa kasvaa. Myöskään maa-artisokka ei ole ehtinyt kukkia. Harmin paikka. Myös kvittenin hedelmät jäävät raa'aksi, vaikka niitäkin olisi muuten tullut niin paljon, että jotain olisi voinut kehitelläkin. 

Positiivisia yllätyksiä tarjosi viiniköynnös, joista toinen on kasvihuoneessa ja toinen pihalla. Kumpaankin tuli rypäleitä - kasvihuoneessa ovat isompia, mutta pienelle neidille maistuvat myös nämä pienemmän pihalla. Kasvihuoneessa oli pari tainta kasvihuonekurkkua ja niitä on tullut tässä kesän aikana ehkä 6 kappaletta. Stevia on kasvanut hyvin, sitä olen kuivannut. Paprikoita tuli kaksi kappaletta, tomaatteja vähän enemmän. Viinimarjoja tuli myös hyvin, mustia on hillottu ja punaiset mehustettu. Osa myös pakastettu sellaisenaan vispipuuroa varten. Omenoita on tänä syksynä puissa valtavasti. Niistä olen keittänyt sosetta ja hilloa. Ensimmäistä kertaa kokeilin uuniomenasosetta ja siitä tulikin tosi hyvää - ja ihanan punaista. Soseen väri muuttui uunituksen aikana täysin. Vähän olen myös kuivannut omenoita, mutta siinä touhussa hyötysuhde on jotenkin huono - laskin, että kuivuriin mahtuu kerralla 11 omenaa siivuina ja niitä saa kuivattaa kuitenkin melko monta tuntia. Suurin osa porkkanoista on vielä maassa. Nekin kasvoivat ihan hyvin. 

Sisustusliitutaulu

Ostin paikalliselta ekotorilta kesällä tuollaisen tarjottimen, minkä keskusta oli maalattu liitutaulumaalilla. Se koristaa meillä nyt keittiön seinää ja mies siihen kirjoittaa päivän menun. (Todettakoon, että puuro+popkorni oli tarjolla sellaisena päivänä, että äidillä oli joku iltameno... Ihan noin jänniä yhdistelmiä en ehkä itse harrasta). Oma ajatus oli toki, että voisin siihen kirjoittaa kotijoukoille aina päiväkäskyn, että mitä pitäisi saada päivän aikana tehtyä. Mutta hyvin on näköjään hommat hoituneet ilman sen suurempia käskytyksiä. Meillä vaihdettiin nimittäin vuoroa ja palasin itse työelämään pari viikkoa sitten ja mies on lasten kanssa kotona loppuvuoden.

Mansikkapaikka

Toissa kesänä kaivettiin entinen mansikkamaa ylös ja nyt aloin jo haaveilemaan uudesta... Mutta eikös naisen ole ihan ok muuttaa mieltään nyt ainakin kahden vuoden välein? ;) Sellainen perinteinen mansikkamaa ei kyllä edelleenkään innosta, mutta eräällä naapurilla on pihallaan aivan huikean ihana mansikkalaatikko, missä kasvaa metsämansikkaa ja sellaisesta aloin itsekin haaveksimaan. Maanteiden varsia pyöräillessä on metsämansikoita näkynyt tänä vuonna vielä jotenkin poikkeuksellisen paljon - tai sitten olen pyöräillyt poikkeuksellisen paljon. Tänään tehtiin pieni mansikkapaikka leikkimökin sivustalle. Tämä on paljon pienempi kuin se naapurin ihanuus, mutta onhan tässä nyt hyvä alku. Taimet on käyty kaivamassa erään pikkutien varrelta, mies askarteli laatikon. Nyt toivotaan vaan hyvää juurtumista, nopeaa kasvua ja leviämistä, jotta tulevina vuosina olisi oma mansikkapaikka pihassa.