Talouden tärkeimmät kodinkoneet ovat tällä viikolla irtisanoutuneet tehtävistään - pyytämättä ja yllättäen. Kahvinkeitin kieltäytyi pitämästä kahvia lämpimänä ja kun sitten koitettiin herätellä henkiin keittimen espressokeitinpuolta, niin sepä oli suivaantunut kahden vuoden käyttötauosta eikä suostunut suodattamaan yhtään mitään. Elääkö kotiäiti ilman kahvia? No eipä juuri... Ja se lämpimänä pito-ominaisuus on kyllä näppänä, niin voi aamusta heti keittää kuusi kupillista kahvia ja juoda sitä puoleenpäivään asti ja sitten pistää toisen samanlaisen satsin tulemaan iltapäivää varten. (tunnustan, joskus kyllä katkaisen virran aiemmin ja lämmitän vanhan kahvin mikrossa...) Sokos mainosti Moccamasteria tarjouksessa, joten mummi lähetettiin Lahteen ostoksille ja niin tuli meille uusi kahvinkeitin. Seuraavana päivänä tehtävästään irtisanoutui sitten imuri... Huoh. Vaikka meillä onkin jatkuva kaaos, niin uskokaa tai älkää: meillä imuroisaan usein (tai siis minä imuroin, ei meillä kukaan muu imuroi ikinä) - vähintään kaksi kertaa päivässä surisee imuri alakerrassa ja tässä keväällä jopa useammin, kun tuntuu että lapset kantavan koko kylän hiekat kengissään ja vaatteissaan sisälle. Mies jo tuumasi perjantaina, että hän käy jonkun imurin hakemassa töistä tullessaan, mutta kielsin. Koska minä olen kuitenkin se pääasiallinen käyttäjä, niin haluan kyllä käydä ihan itse tuon ystävän valitsemassa. Tilanne ei ole vielä ihan katastrofaalinen, koska kyllähän meillä on myös ns. "kakkosimuri" yläkerrassa (ostin sen toissa jouluna miehelle ja tyttärelle yhteiseksi lahjaksi, wink, wink, mutta kumpikaan ei ole tainnut sitä käyttää tähän mennessä), että sillä toki isoimmat saa lattioilta pois.
